DG EMOJIK / suomi

Emojien historia: tekstihymystä yhteiseen standardiin

Emojien historiassa on syytä käsitellä erikseen tekstipohjaiset hymiöt, japanilaiset mobiilikuvamerkit ja kansainvälinen standardointi. Nämä ovat toisiinsa liittyviä vaiheita, joilla on erilainen tekninen tausta. Kehityksen yksi toistuva kysymys oli, miten lyhyessä tekstiviestissä voidaan välittää sisällön lisäksi myös sävy.

Täydellinen konekäännös alkuperäisestä unkarinkielisestä tekstistä.

Vaalean näppäimistön vaaleanpunainen näppäin, jossa on sydän.
Kuvitus. · athree23 / Pixabay

Kolme päävaihetta lyhyesti:

Ajankohta Dokumentoitu esimerkki Mitä muuttui?
1982 Fahlmanin tekstihymy. Erotti vitsikkäät ja vakavat viestit välimerkeillä.
1999 DOCOMOn 176-elementtinen valikoima. Pieniä kuvamerkkejä tuli mobiiliviesteihin.
2010 Unicode 6.0. Yhteinen merkitunnistus laajeni suuremmalla emojivalikoimalla.

Nämä ovat dokumentoituja virstanpylväitä. Alkuperäiset lähteet löydät alla olevista osista.

Dokumentoitu tekstihymy vuodelta 1982

Scott Fahlman ehdotti 19. syyskuuta 1982 Carnegie Mellon -yliopiston sivustolla säilytetyssä viestissään :-) -merkkijonoa vitsikkäiden viestien merkiksi. Samassa paikassa oli myös :-( -sarja vakavasti otettavien viestien erottamiseksi. Tämä on hyvin dokumentoitu vaihe online-emotikon käytössä. Lähde: alkuperäinen keskustelu CMU:n sivustolla

Tällainen merkki koostui käytettävissä olevista välimerkeistä. Joka tunsi sen käytön, havaitsi tekijän tarkoituksen helpommin. Tulkintaan tarvittiin kuitenkin yhteinen tieto: merkki itsessään ei selittänyt keskustelun kaikkia taustoja.

Tällä on opetuksensa nykypäivänäkin. Tiimi tai ystäväporukka voi kehittää omia lyhyitä merkintöjään, mutta uudelle osallistujalle ne voivat vaatia selitystä. Yhteisen käytön oppiminen on erillinen tehtävä teknisen esitystavan lisäksi.

Tunnettu virstanpylväs japanilaisissa mobiilemojeissa

NTT DOCOMO julkaisi vuonna 1999 176 emojista koostuvan valikoiman. Shigetaka Kuritan hahmot tehtiin 12 × 12 pikselin kehykseen. MoMA:n kokoelma ajoittaa tämän työn vuosiin 1998–1999 ja esittelee myös sen merkityksen mobiiliviestinnälle. Lähde: MoMA, Shigetaka Kurita – Emoji

Valikoimaan kuului ilmeiden lisäksi sää- ja muita kuvamerkkejä. Nimitys ”emoji” tulee japanin kuvaa ja merkkiä tarkoittavien sanojen yhdistelmästä. Sanan alussa oleva ”emo” voi siksi helposti johtaa harhaan sitä, joka assosioi sen englannin emotion-sanaan.

12 × 12 pikselin koko antoi tiukan kehyksen: tunnistettavan merkin piti piirtää 144 pikseliin. MoMA:n säilyttämä valikoima esittelee tämän tarkasti suunnitellun työn. Kuvallisen viestinnän kaikkia taustoja ei kuitenkaan voi liittää yhteen valikoimaan.

Yhteinen tunnistaminen helpotti yhteensopivuutta

Unicode 6.0 julkaistiin 11. lokakuuta 2010. Julkaisun merkittävä laajennus liittyi emojieihin, ja erillinen datatiedosto yhdisti merkit aiempiin japanilaisiin operaattorivalikoimiin. Lähde: Unicode 6.0 -julkaisukuvaus

Standardoinnin käytännön arvo on, että eri ohjelmat voivat käyttää samoja merkitunnisteita. Unicoden yleinen tavoite on varmistaa tämä yhtenäinen merkkien käsittely alustojen ja kielten välillä. Lähde: What is Unicode?

Tämä selittää nykytoiminnan yhden piirteen: kopioitu teksti voi viedä eteenpäin samat merkit, vaikka vastaanottavalla puolella näkyisi eri kuva. Yhteinen tunnistaminen ja näkyvä grafiikka ovat edelleen erillisiä kerroksia.

Mitä tästä selittää nykyinen puhelimesi?

Vanha :-) on edelleen kirjoitettavissa olevia välimerkkejä. Voit lähettää 🙂 -emon merkinä, ja vastaanottava järjestelmä antaa kuvan. Uuden emon lisääminen standardiin voi vaatia vielä lisäpäivityksiä puhelimessa tai sovelluksessa.

Yhteinen tunnistaminen siis auttaa lähettämistä, mutta yhteinen tulkinta vaatii myös keskustelun. Lukiessasi vanhaa viestiä huomioi aikakauden tavat ja tausta. Nykyinen slang ei yksinään selitä, mitä joku tarkoitti vuosia sitten.

Voit kokeilla tätä nykypäivän esimerkeissä artikkeleissa muotojen eroista ja laitteiden eri kuvista.

Ota olennainen mukaan

Kolmen kysymyksen tietovisa

Kokeile, miten soveltaisit lukemaasi. Valitse yksi vastaus kysymystä kohti; jokainen oikea vastaus on yhden pisteen arvoinen. Arviointi antaa palautetta näihin kolmeen tilanteeseen, emmekä tallenna tai lähetä vastauksiasi.

1. Miten Fahlmanin :-) -ehdotus ja Kuritan mobiilivalikoima erosivat toisistaan?
2. Mitä yhteinen Unicode-merkitunnistus auttaa?
3. Vanhassa viestissä on epätavallinen emoji verrattuna nykyiseen slangin. Miten luet sen?

Ratkaisut ja selitykset
  1. Edellinen koostui merkeistä, jälkimmäinen pienistä kuvamerkeistä. Nämä kaksi historiallista vaihetta käyttivät eri teknisiä muotoja.
  2. Erilaiset ohjelmat voivat käsitellä samoja merkkejä. Tunnistus edistää yhteensopivuutta, mutta ulkonäkö ja tulkinta voivat silti poiketa toisistaan.
  3. Yhdessä aikakauden tilanteen ja keskustelun muiden lauseiden kanssa. Nykypäivän tulkinta voi olla harhaanjohtava ilman aikakauden tapoja ja taustatietoja.

Laske oikeat vastauksesi: jokainen on yhden pisteen arvoinen. Tyhjä vastaus on nolla pistettä.

  • 3 pistettä: Erotit kolmessa kysymyksessä muodon, tunnistuksen ja tulkinnan; tutustu yhteen alkuperäisistä lähteistä.
  • 2 pistettä: Lue aikajanan asianmukainen vaihe uudelleen.
  • 0–1 pistettä: Kirjoita 1982-, 1999- ja 2010-esimerkkien viereen, minkä teknisen muutoksen ne osoittavat.

Meillä on vielä yksi hyvä lukujuttu

Kaikki 20 artikkelia · Etsin emojeja